¤ Ihmisoikeuksien yleismaallinen julistus 10.12.1948
Kun ihmiskunnan kaikkien jäsenten luonnollisen arvon ja heidän
yhtäläisten ja luovuttamattomien oikeuksiensa tunnustaminen on
vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan perustana maailmassa,
kun ihmisoikeuksia
on väheksytty tai ne on jätetty huomiota vaille, on tapahtunut
raakalaistekoja, jotka ovat järkyttäneet ihmiskunnan omaatuntoa, ja kun
kansojen korkeimmaksi päämääräksi on julistettu sellaisen maailman
luominen, missä ihmiset voivat vapaasti nauttia sanan ja uskon vapautta
sekä elää vapaina pelosta ja puutteesta,
kun on välttämätöntä, että ihmisoikeudet turvataan
oikeusjärjestyksellä, jotta ihmisten ei olisi pakko viimeisenä keinona
nousta kapinaan pakkovaltaa ja sortoa vastaan,
kun on tähdellistä edistää ystävällisten suhteiden kehittymistä kansojen välille,
kun Yhdistyneiden Kansakuntien kansat ovat peruskirjassa vahvistaneet uskonsa ihmisten perusoikeuksiin,
ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen sekä miesten ja naisten yhtäläisiin
oikeuksiin ja kun ne ovat ilmaisseet vakaan tahtonsa edistää
sosiaalista kehitystä ja parempien elämisen ehtojen aikaansaamista
vapaammissa oloissa,
kun jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään, yhteistoiminnassa
Yhdistyneet Kansakunnat-järjestön kanssa, ihmisoikeuksien ja
perusvapauksien yleistä kunnioittamista ja noudattamista, ja,
kun yhteinen käsitys näiden oikeuksien ja vapauksien sisällöstä on mitä tärkein tämän sitoumuksen täydelliselle toteuttamiselle,
Niin sen vuoksi yleiskokous antaa tämän ihmisoikeuksien
yleismaallisen julistuksen kaikkien kansojen ja kaikkien kansakuntien
tavoiteltavaksi yhteiseksi ohjeeksi, jotta kukin yksilö ja kukin
yhteiskuntaelin pyrkisi, pitäen alati mielessään tämän julistuksen,
valistamalla ja opettamalla edistämään näiden oikeuksien ja vapauksien
kunnioittamista sekä turvaamaan jatkuvin kansallisin ja kansainvälisin
toimenpitein niiden yleisen ja tehokkaan tunnustamisen ja noudattamisen
sekä itse jäsenvaltioiden kansojen että niiden oikeuspiirissä olevien
alueiden kansojen keskuudessa.
1. artikla.
Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja
oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on
toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.
2. artikla.
Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin
oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin,
sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun
mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään,
omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta.
Mitään erotusta ei myöskään pidä tehdä sen maan tai alueen
valtiollisen, hallinnollisen tai kansainvälisen aseman perusteella,
johon henkilö kuuluu, olipa tämä alue itsenäinen, huoltohallinnossa,
itsehallintoa vailla tai täysivaltaisuudeltaan minkä tahansa muun
rajoituksen alainen.
3. artikla.
Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.
4. artikla.
Ketään ei saa pitää orjana tai orjuutettuna, kaikki orjuuden ja orjakaupan muodot on kiellettävä.
5. artikla.
Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti.
6. artikla.
Jokaisella ihmisellä on kaikkialla oikeus siihen, että hänet henkilönä tunnustetaan lain edessä.
7. artikla.
Kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta
yhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan
tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan.
8. artikla.
Jokaisella on oikeus tehokkaaseen hyvitykseen asianomaisessa
kansallisessa tuomioistuimessa häneen kohdistuneista teoista, jotka
loukkaavat hänelle valtiosäännöllä tai lailla turvattuja perusoikeuksia.
9. artikla.
Ketään ei saa mielivaltaisesti pidättää, vangita tai ajaa maanpakoon.
10. artikla.
Jokaisella on täysin tasa-arvoisesti oikeus siihen, että häntä
oikeudenmukaisesti ja julkisesti kuullaan riippumattomassa ja
puolueettomassa tuomioistuimessa hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan määrättäessä tai häntä vastaan nostettua rikossyytettä selvitettäessä.
11. artikla.
1. Jokaisen rikollisesta teosta
syytteessä olevan henkilön edellytetään olevan syytön siihen asti
kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti todistettu julkisessa
oikeudenkäynnissä, jossa hänelle turvataan kaikki hänen puolustustaan
varten tarpeelliset takeet.
2. Ketään ei pidä tuomita rangaistavaksi teoista tai
laiminlyönneistä, jotka eivät kansallisen tai kansainvälisen oikeuden
mukaan olleet rikollisia tekohetkellä. Myöskään ei pidä tuomita
ankarampaan rangaistukseen, kuin mikä oli sovellettavissa rangaistavan
teon suoritushetkellä.
12. artikla.
Älköön mielivaltaisesti puututtako kenenkään yksityiselämään,
perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon älköönkä loukattako kenenkään
kunniaa ja mainetta. Jokaisella on oikeus lain suojaan sellaista
puuttumista tai loukkausta vastaan.
13. artikla.
1. Jokaisella on oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa kunkin valtion sisällä.
2. Jokaisella on oikeus lähteä maasta, myös omasta maastaan, ja palata maahansa.
14. artikla.
1. Jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa.
2. Tähän oikeuteen ei voida vedota, kun on kysymys tosi
epäpoliittisista rikoksista johtuvista syytteistä tai teoista, jotka
ovat vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteita ja päämääriä.
15. artikla.
1. Jokaisella on oikeus kansalaisuuteen.
2. Keltään ei saa mielivaltaisesti riistää kansalaisuutta eikä evätä oikeutta kansalaisuuden vaihtamiseen.
16. artikla.
1. Täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto
ja perustaa perhe ilman minkäänlaisia rodusta, kansalaisuudesta tai
uskonnosta johtuvia rajoituksia. Heillä on yhtäläiset oikeudet
avioliittoon, avioliiton aikana ja sen purkamisen jälkeen.
2. Avioliiton solmiminen tapahtukoon vain tulevien aviopuolisoiden vapaasta ja täydestä suostumuksesta.
3. Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan.
17. artikla.
1. Jokaisella on oikeus omistaa omaisuutta yksin tai yhdessä toisten kanssa.
2. Keltään älköön mielivaltaisesti riistettäkö hänen omaisuuttaan.
18. artikla.
Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus;
tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen
sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten
kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä
harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.
19. artikla.
Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy
oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista
riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien
tiedotusvälineiden kautta.
20. artikla.
1. Kaikilla on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen.
2. Ketään ei saa pakottaa liittymään mihinkään yhdistykseen.
21. artikla.
1. Jokaisella on oikeus osallistua maansa hallitsemiseen joko välittömästi tai vapaasti valittujen edustajien välityksellä.
2. Jokaisella on yhtäläinen oikeus päästä maansa julkisiin toimiin.
3. Kansan tahto on hallitusvallan perusta; tämä tahto on ilmaistava
määräaikaisilla ja aidoilla vaaleilla, joissa kaikilla on yleinen ja
yhtäläinen äänioikeus ja joissa äänestys on salainen tai muuta
vaalivapauden turvaavaa menettelyä noudattava.
22. artikla.
Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan
sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen yhteistyön
kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioon ottaen, nauttia
hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle
kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja
sivistyksellisiä oikeuksia.
23. artikla.
1. Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan,
oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä
vastaan.
2. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä.
3. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään
palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen
toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen
suojelun keinot.
4. Jokaisella on oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi.
24. artikla.
Jokaisella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, työajan järkevään rajoittamiseen sekä määräaikaisiin palkallisiin lomiin.
25. artikla.
1. Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan
hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin ravinnon,
vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän
yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan
työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun
hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen
varalta.
2. Äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun. Kaikkien lasten, riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai sen ulkopuolella, tulee nauttia samaa yhteiskunnan suojaa.
26. artikla.
1. Jokaisella on oikeus saada opetusta. Opetuksen on oltava ainakin
alkeis- ja perusopetuksen osalta maksutonta. Alkeisopetuksen on oltava
pakollinen. Teknistä ja ammattiopetusta on oltava yleisesti saatavilla,
ja korkeamman opetuksen on oltava avoinna yhtäläisesti kaikille heidän
kykyjensä mukaan.
2. Opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden täyteen
kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen
vahvistamiseen. Sen tulee edistää ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja
ystävyyttä kaikkien kansakuntien ja kaikkien rotu- ja uskontoryhmien
kesken sekä pyrkiä edistämään Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa
rauhan ylläpitämiseksi.
3. Vanhemmilla on ensisijainen oikeus valita heidän lapsilleen annettavan opetuksen laatu.
27. artikla.
1. Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan
sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen
edistyksen mukanaan tuomista eduista.
2. Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen
suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä,
kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.
28. artikla.
Jokaisella on oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja
kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa tässä julistuksessa
esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua.
29. artikla.
1. Jokaisella ihmisellä on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan,
koska vain sen puitteissa hänen yksilöllisen olemuksensa vapaa ja täysi
kehitys on mahdollinen.
2. Käyttäessään oikeuksiaan ja nauttiessaan vapauksiaan kukaan ei
ole muiden kuin sellaisten lailla säädettyjen rajoitusten alainen,
joiden yksinomaisena tarkoituksena on turvata toisten oikeuksien ja
vapauksien tunnustaminen ja kunnioittaminen sekä moraalin, julkisen
järjestyksen ja yleisen hyvinvoinnin oikeutetut vaatimukset
kansanvaltaisessa yhteiskunnassa.
3. Näitä oikeuksia ja vapauksia ei missään tapauksessa saa käyttää vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien päämääriä ja periaatteita.
30. artikla.
Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä
tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä
sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja
vapauksia.
*
(Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on Yhdistyneiden kansakuntien 10. joulukuuta1948
kolmannessa yleiskokouksessaan hyväksymä julistus. Heti tämän historiallisen tapahtuman jälkeen yleiskokous
kehotti kaikkia jäsenmaita julkaisemaan julistuksen tekstin. Niitä
pyydettiin "levittämään ja tekemään sitä tunnetuksi, lukemaan ja
selittämään sitä ennen kaikkea kouluissa ja muissa oppilaitoksissa eri
maiden ja alueiden poliittisista oloista riippumatta".
Julistuksen virallinen teksti on saatavissa YK:n kuudella
virallisella kielellä: arabiaksi, englanniksi, espanjaksi, kiinaksi,
ranskaksi ja venäjäksi. Myös monet YK:n jäsenmaat ovat noudattaneet
yleiskokouksen kehotusta ja kääntäneet julistuksen omalle kielelleen.
Tähän mennessä julistus on käännetty 366 kielelle tai murteelle.)
*
